Anssi Kekkonen Perämetsien liberaali

Fennovoiman kaatuminen nostaa Kollajan keskusteluun

  • Rosatomin voimala Venäjällä.
    Rosatomin voimala Venäjällä.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalahanke on vaarassa kaatua. Hankkeen toteutumiseen vaaditun 60 prosentin kotimainen omistus on Fortumin varassa. Fortum saisi rahoitusosuutensa kautta haltuunsa runsaasti Venäläistä vesivoimaa. Vesivoimayhtiöiden kaupasta ei ole kuitenkaan tullut vahvistusta, joten Fortum ei sido itseään Fennovoiman ydinvoimalan rahoitukseen. Kollajan tekoallas noussee energiapoliittisen keskustelun polttopisteeseen, mikäli Fennovoiman hanke kaatuu.

Kello tikittää, sillä lain mukaan rakentamislupahakemus olisi jätettävä vielä kesäkuun aikana. Ydinvoimalain mukaan Fennovoiman on jätettävä rakentamislupahakemus viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Näin määrää valtioneuvoston hyväksymä ja eduskunnan vahvistama Fennovoiman periaatelupapäätös. Tuohon mennessä pitäisi löytää korvaaja Fortumin 15 prosentin osuudelle Hanhikiven ydinvoimalasta.

Hankkeen perusteluna on pidetty kotimaisen energiaomavaraisuuden lisäämistä. Kyljessä on puhuttu myös Kollajan altaasta ja vesivoimasta, joita tarvittaisiin nimenomaan ydinvoiman säätövoimaksi, kulutushuippuja tasaamaan. Jos Fennovoiman ydinvoimalahanke peruuntuu, Kollajan ristiriitoja herättävän tekoallashankkeen perustelut varmasti muuttuvat. Kollajaa perusteltaisiin uusiutuvan energian lisäämisellä, sekä energiaomavaraisuudella.

En kannata Kollajan allasta, sillä sen energiapoliittinen merkitys olisi kokonaisuuden kannalta pieni. Virtavesiluonto ja paikallinen turismi kärsisivät hankkeesta huomattavasti.

Elinkeinoministeri Olli Rehn on paljon vartijana. EU-virassaan hän suhtautui kriittisesti Fennovoiman hankkeeseen. Erityisesti syynä oli runsas venäläisomistus, mutta myös paineen vähentäminen uusiutuvan energian ratkaisuilta. Fennovoiman mahdollisessa kaatumisessa kasvaa myös mahdollisuuksien siemen: satsaukset kestävään uusiutuvaan energiaan, sekä energiatehokkuuteen ohjaisivat meidät ohituskaistaa pitkin edelläkävijämaaksi. Innovaatiot ja niiden vienti elvyttäisivät suomalaista tuotantoa ja taloutta. Kestävällä tavalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Olisihan se mahtavaa jos Suomi pääsisi ulos tuosta loukusta!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Sini Lappalainen

Olen samaa mieltä. Minusta vaan alkaa tuntua siltä, että Rosatom tekee irrottautumisen meidän puolestamme. Fortumin osallistumisen ehtona Fennovoimaan on uuden vesivoimayhtiön perustaminen Venäjälle jossa Fortumilla olisi enemmistöosuus. Aikaa on viisi vuorokautta.

Rosatomilta ovat rahat loppu ja federaation budjetista rahaa ei voi ottaa.

Rosatom pääsee Fennovoimasta eroon jättämällä Fortumin kanssa tarkoitetun vesivoimayhtiön perustamatta, jolloin Fortum ei voi osallistua ehtojensa mukaisesti Fennovoimaan ja Hanhikiven voimalahanke kariutuu.

Fortum on pörssiyhtiö eikä se voi antamiaan ehtoja muutella.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Solidium voisi ostaa enemmistön Rosatomista.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ainakin minun näkövinkkelistäni Fennovoiman ja Kollajan rinnastaminen on sellainen meloni- ja appelsiinijuttu. Kun lähdetään vakavasti katsomaan kehitystä kohti uusiutuvan energian käyttöä, niin kannattaa suunnata voimavarat ainoastaan skaalautuviin teknologioihin. Siis sellaiseen, mitä voi oikeasti monistaa lähes rajatta riittävän energiansaannin turvaamiseksi. Kollaja on yksittäinen pienratkaisu, joka pilaa Iijoen latvat eikä siitä koskaan saa irti määräänsä enempää sähköä.

Käyttäjän AnssiKekkonen kuva
Anssi Kekkonen

Hankkeita ei voi rinnastaa, varsinkaan energiantuotannon määrän suhteen. Mutta Fennovoiman kaatuminen nostaisi kaikki muut mahdolliset lisäenergianlähteet keskusteluun. Tämä on oiva iskun paikka Kollaja-mielisille, mutta myös TVO:n ja Fortumin lisäluvat saattavat tulla käsittelyyn.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Börje on oikeassa, Kollajan merkitys on lähinnä marginaalinen ja onkin lähinnä kummallista miksi sen ajamiseen on käytetty niinkin paljon paukkuja. Vaikuttaa välillä, että yhden energiayhtiön valta on aivan liian suuri tai sitten Kollajan kannattajilla ei ole täyttä käsitystä hankkeen mittasuhteista ja sen tosiasiallisesta merkityksestä Suomen energiantuotannolle.

Käyttäjän AnssiKekkonen kuva
Anssi Kekkonen

Energiantuotannollinen arvo on hyvin vähäinen ympäristöhaittoihin nähden. Pohjolan Voima lienee lobannut asiaa Pudasjärveläisille päättäjille runsaastikin.

Käyttäjän TeroAhlqvist kuva
Tero Ahlqvist

Aina kun Kollajasta ja uusiutuvasta energiasta puhutaan, kannattaa puntaroida, täytetäänkö 40 neliökilometriä suomalaista luontoa vedellä vai tuulimyllyillä. Tekoaltaalla voi soudella, mutta tuulipuistossa ei edes marjastaa.

Käyttäjän AnssiKekkonen kuva
Anssi Kekkonen

En laittaisi tuulivoimaa ja vesivoimaa vastakkain. Niille sopivat olosuhteet sijaitsevat erilaisissa paikoissa. Vesivoimalla on myös kova hinta. Sillä on tapettu sukupuuttoon Saimaanlohi ja monen joen merilohikanta. Samalla on menetetty monen jokivarren matkailupotentiaali vaikkapa kalastusmatkailun muodossa. Kemijoki oli aikanaan Euroopan tuottoisin lohijoki. Nyt siinä lisääntyy muutama lohi vuodessa.

Käyttäjän TeroAhlqvist kuva
Tero Ahlqvist

En kysy mielipidettäsi laittaisitko SINÄ nuo vastakkain. Minä laitan. Vaikka niille otolliset olosuhteet sijaitsevat eri paikoissa, silti paljon luontoa käytännössä autioitetaan ja otetaan pois jokamiehenoikeuksien piiristä, kun rakennetaan tuulipuistoja. Offshorepuistojen runkometeli myös tekee jotain kalakannoille ja kuuluu meressä kilometrejä. Lavat pilkkovat lintuja jne.

Jos ydinvoimaa ei rakenneta, peitetäänkö luonto vedellä vai tuulimyllyillä? Se on hyvin hyvin relevantti kysymys.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mistäs tämä ydinvoiman tarvitsema säätövoima yht'äkkiä tempaistiin. Itse Fingridin Pohjoismaiden ja Eestin sähkön tuotantoa vuosia seuranneena en ole nähnyt suomalaisen ydinsähkön tuotannolle mitään säätövoiman tarvetta. Suomalaiset ydinvoimalaitokset jauhavat tasaisella tahdilla n. 90 % käyttöasteella sähköä. Ainoata poikkeukset ovat vuosittaiset huoltojaksot, jotka nekin ovat ennalta suunniteltuja.

ks. http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Sen sijaan, missä säätövoimaa tullaan jatkossa paljonkin tarvitsemaan, on mittavasti Suomeen rakennettava ja verovaroilla pyöritettävä tuulisähkövoima. Tänä vuonnahan valtion budjetissa on varattu 137,9 miljoonaa euroa tuulisähköfirmojen tukemiseen ja tulevina vuosina summa tulee olemaan sähkön markkinahinnasta riippuen 250 - 300 miljoonaa euroa. Loppulasku veronmaksajille tulee olemaan yhteensä 2,5 - 3 miljardia euroa.

Tuulisähön eräs ongelmahan on se, että sen tuotanto on riippuvainen tuulen nopeuden kolmannesta potenssista. Käytännössähän tämä tarkoittaa, että kun tuulen nopeus putoaa puoleen, niin sähkön tuotanto putoaa 1/8 -osaan. Ja kun tuulen nopeus tahtoon muutamassa tunnissakin vaihdella melkoisesti, niin jokainen voi kuvitella minkälaista huojuntaa ( fluctuation ) tuulisähkö aiheuttaa sähköverkossamme. Tämä on hyvinkin tuttu ilmiö Saksassa ja Tanskassa. Siksi näissä maissa säätövoimana käytetäänkin fossiilisilla polttoaineilla toimivia sähkövoimalaitoksia. Tuulisähkössähän ei kysyntä, tarve ja tuotanto kohtaa.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Säätövoimaa tarvitaan juuri siksi, että ydinvoimalat tuottavat sähköä tasaiseen tahtiin. Kulutus ei nimittäin ole tasaista, vaan vaihtelee muun muassa vuorokaudenajan mukaan. Tätä yritetään tasata myös muun muassa tariffein.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Joo, totta on, että ydinvoimalaitokset muodostavat tasisen perussähkön tuotannon. Ja huippuja varten tarvitaan säätövoimaa, joka meillä on ollut perinteisesti vesivoimalaitokset. Suomen sähkönkulutus on melko helposti hallittavaa, niin kauan kuin käytössä on ydinvoimalaitoksia ja fossiilisia polttoaineita sekä haketta- ja turvetta käyttäviä voimalaitoksia. Sähkön kulutuksen muutokset lienevät melko helposti ennustettavia mm. sääolosuhteiden , viikonpäivien, juhlapyhien, vuodenaikojen ja raskaan teollisuuden ennakoitavien tarpeiden sekä pitkäaikaisten tilastojen perusteella.

ks. http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/sahkontuota...
Todettakoon, että em. linkin kuva on vuosilta 2008 - 2010. Nyt sähkön tuonti on painottunut pääosin Ruotsiin ja Venäjän tuonti on vähentynyt merkittävästi.

Eli jos em. linkin kuvan 1. mukaan fossiilisia käyttävien voimalaitosten tehoa korvataan 1 200 MW teholla Pyhäjoen ydinvoimalalla, niin paljonko se lisää tai vähentää säätövoiman tarvetta ? Varavoima on sitten asia erikseen.

Miten säätövoiman tarve siis lisääntyisi, jos kotimaisen perussähkön tuotantoon tulisi 1 200 MW lisä , tai sitä ei tulisi. Ensisijaisestihan uuden ydinvoiman käyttöön otto vaikuttaisi sähkön ( ydinsähkön ) tuontiin Ruotsista. Sieltähän tulee meille tasiseen tahtiin 1 000 - 2 000 Mw teholla sähköä ympäri vuoden. Tällä hetkellä Ruotsista tulee 2 100 Mw teholla ja Suomesta viedään, lähinnä Viroon, n. 400 MW teholla ( 25.6. 11:45 )

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Muuten, sähkön markkinahinta on tällä hetkellä Suomessa 64 €/MWh ja Norjassa sekä Ruotsissa 13 €/MWh - 18 €/MWh .

Mitä tulee tuuli- ja aurinkosähkön aiheuttamaan säätövoiman tarpeeseen ja näiden aiheuttamaan sähkötuotannon huojuntaan ( fluctuation ) , niin siihen voi uusiutuvan energian mallimaan, Saksan, osalta tutustua oheisen linkin kautta:

http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

Katso sivut 39. - 43.

Mielenkiintoista on myös havaita, että Saksan sähköstä tuotetaan 85% perinteisillä sähköntuotantomuodoilla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #17

Saksa on raportoinut selkeästi yhteenvedonomaisesti sähköntuotannon ja -kulutuksen luvut, yhdellä paperilla sekä absoluuttiset että prosentuaaliset luvut. http://www.ag-energiebilanzen.de/index.php?article...

Bruttostromerzeugung in Deutschland von 1990 bis 2013 nach Energieträgern

Mielenkiintoista edelleen on Saksankin luvuista havaita tuulivoiman pieni 8 % osuus sähkön kokonaistuotannosta.
- Ja mitä siihen on satsattu rahaa ja valtava mainoskampanja jolla yritetään väkisin luoda mielikuvaa tuulivoimarakentamisen kannattavuudesta ilmastonsuojelussa ym. tuulivoima syrjäyttää fossiilisen energian.
Kuitenkin Saksa rakentaa uusia hiilivoimaloita jatkuvasti lisää.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Mutta, mutta kuten vihreät kommentoijat perustellusti toteavat Kollaja tuottaisi hyvin vähän tasaista energiaa. Se on erittäin helposti korvattavissa n+1 tuulivoimalalla. Sitä paitsi, kuten Satu Hassi sanoi, Suomessa tuulee aina jossakin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoiman lisärakentaminen veronmaksajien harteille aiheuttaa käytännössä ongelman, että tuulivoiman hulppea tuki tekee ilman tukea toimivista hyvistä ja kannattavista sähköntuotantomuodoista kannattamattomia. Esim. saksalainen EON luopui Fennovoimasta tämän takia.
Tuulivoima on itsessään kannattamaton sähköntuotantomuoto, tämä on fakta, eikä mielipide.
Jatkuvan sähkövirran saanti on muodostunut tuulivoimalle vuosikymmenestä toiseen kompastuskiveksi, johon kauneimmatkin unelmat on pirstoutuneet.

Vesivoimala toimii yli sata vuotta ja tuottaa omistajilleen voittoa, ja vettä Suomessa on yli oman tarpeen, nyt pelätään taas tulvia Pohjois-Pohjanmaalla. Ydinvoimala on myös yksityisrahoitteinen tuotantomuoto jonka perustamiskustannukset ovat suuret mutta tuotanto on tasaisen varmaa ja edullista sähköntuotantoa. Ydinvoimala tuottaa verotuloja, tuulivoimalat syö verotuloja, siinä on oleellinen ero.
Tuulisähkö on sähkötaseessa nollan arvoista sekundaa, se ei ole perusvoimaa, eikä säätövoimaa ja kaiken lisäksi se syrjäyttää verkossa edullisimman vesivoiman aina tullessaan valtion takuuhinnan turvissa. - Tuulivoima säästää vesivoimaa, on järjetön väite. Vesivoimala ei tarvitse tuulivoimalaa tuotantoaan tukemaan.

Nämä Suomeen ostetut valtavat tuulivoimalat tuottavat vaarallista infraääntä, se on terveyshaitta ihmisille ja eläimille. Suomeen tuotiin ensimmäiset maailmassa maalle pystytettävät 5 MW:n tehoiset tuulivoimalat, näistä syntyy vakava terveys-ja ympäristöhaitta aina alueelleen. Valtion takuuhinta tuottaa miljonäärejä yhteiskunnan tuella, mutta tuulivoima poliitikoilta maine likaantui oman edun tavoittelusta.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Ei ole Suomessa vesivoimaa yli oman tarpeen. Jos olisi, niin ydinvoimaa, kivihiiltä ja maakaasua ei tarvittaisi. Norjassa on vesivoimaa yli oman tarpeen, ja sieltä myydään sähköä tännekin. Suomessa vesivoima kattaa parhainakin vuosina ehkä neljäsosan sähköntarpeesta. Lähes kaikki rakennettavissa oleva kapasiteetti on rakennettu.

Pohjanmaalla ja muuallakin joudutaan kyllä tulvatilanteissa juoksuttamaan vettä ohi voimalaitoksen, mutta säännöstelykapasiteetin lisääminen ei ole kannattavaa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Oheisessa Energiateollisuuden julkaisemissa sähköntuotantoon liittyvissä kelmuissa on mielenkiintoista asiaa:

http://energia.fi/tilastot-ja-julkaisut

Katso mm. kalvot 12. ja 13. . Kannattaa esimerkiksi vertailla Suomen ja tuulimyllymaa Tanskan sähköntuotantoa ja fossiilisten polttoaineiden osuutta näissä maissa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"ja vettä Suomessa on yli oman tarpeen," En kirjoittanut vesivoimaa on yli oman tarpeen, vaan vesi ja sen määrä oli kommenttini.
Vesivoimassa on vielä paljon käyttämätöntä kapasiteettia, jonka voisi ottaa käyttöön uudistamalla tekniikka uudemmaksi ja tehokkaammaksi. Tuulivoimassa on tyydyttävä aina ja jatkuvasti olosuhteisiin, tuulinen ilma vai tyyntä myrskyn edellä jne..
Norjasta kannattaa ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä sen edullisuuden takia. Tanska työntää hyvällä tuulella tuulisähköä pois Norjaan, ja joskus jopa maksaa sähkön vastaanottajalle jolloin Norjassa täytetään vesialtaita tyynen ilman varalle jolloin Tanska maksaa huippuhintaa ostaessaan sähköä että rattaat pyörii.

Olosuhdevoimaloiden heikkoutena on se, että tuotettava määrä riippuu auringonpaisteen tai tuulen määrästä, ei sähköntarpeen vaihteluista.
- Hommassa ei ole päätä eikä häntää, mutta tätähän tämä ns. vihreä talous just on. Tehotonta, taloudellisesti raskaasti tappiollista, resursseja tuhlaavaa ja ympäristön kannalta vahingollista. Kaiken tämän hölmöilyn kustantamiseksi veronmaksajilta pakko-otetaan rahat taivaallisen avokätisiin tukiaisiin pääosin ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille.
Valitettavasti eduskunnassamme on edustajia, jotka eivät tajua tätä yksinkertaista tosiasiaa.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Mitä muuten tapahtuu Hanhikiven alueelle, jos Fennovoiman hanke kaatuu? Tuleeko sinne kenties tuulivoimapuisto? Paikka on rannikolla ja varmaan aika tuulinen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Eiköhän meillä ole jo enemmän kuin tarpeeksi veronmaksajien kustannuksella ylläpidettävää tuulivoimaa Suomessa.

Odotetaan nyt kuitenkin miten neuvotteluissa menee. Vähän on sellainen tunne, että tässä viime metreilla osapuolet yrittävät viime vaiheessa vielä puristaa itselleen jotakin hyödyllistä irti. Sitähän se kaupanteko on. Toivoa vaan sopii, että tähän ei ole sekoitettu politiikkaa mukaan. Poliittiikan ja biseneksen sekoittamisesta meillä on aivan tarpeeksi kokemuksia YYA -aikakaudelta.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Suomen vesivoimakapasiteetti on n. 3 100 MW ( korjaus aikaisempaan ilmoittamaani 3 700 MW:iin).

http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energialaht...

En ole Fingridin sivustoja seuranneena koskaan nähnyt , että siitä olisi ollut käytössä esimerkiksi 90 % :ia.
Tällä hetkellä , kun altaat ja joet ovat täynnä vesivoimalla jauhetaan sähköä 2 450 MW teholla.

No , eipä Tanskassakaan pysäytetä fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia, vaikka hyvällä tuulella koko Tanskan sähköntarve voitaisiin kattaa ainakin hetkellisesti tuulivoimalla. Tanskalainen ylijäämä tuulisähkö viedään alihintaan Ruotsiin ja Norjaan. Sehän kyllä kelpaa norjalaisille ja ruotsalaisille.

Petteri Hiienkoski

Koko hanke on järjettömyyden huippu! Pelkäänpä, että Fennovoima saa taas hetkeksi kerättyä puuttuvan määrän kotimaista omistajuutta saadakseen rakennusluvan ydinlaitokselle, mutta entäs sen jälkeen...Koko roska saattaa vielä kaatua veronmaksajien syliin kuten kävi Talvivaaralle.

Järkevät ja isänmaataan rakastavat poliitikot viheltäisivät pelin poikki eivätkä jättäisi sontaläjiä seuraavien harmiksi haisemaan. Saattaa vaan olla, että kuliessien takana kuitenkin käydään kähmintää, jossa veronmaksajien rahaa pannaan yksityisten taskuun. http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Muistaakseni Tanskassa ja Ruotsissa on yhteensä noin 10000 MW tuulivoimakapasiteettia. Koko nimellisteho ei ole koskaan käytössä mutta Nord Poolin tilastoista näkee, että tuulisähköä saadaan päivästä toiseen vaihdellen 500 ja 5000 MW välillä.

Tuulisähköä kannattaa aina ajaa täysillä, ts. tuottaa kaikki minkä kulloinenkin sää sallii riippumatta sähkön kulutuksesta tai markkinahinnasta.
Kun näin suurta kapasiteettia ajetaan tällä periaatteella,se alkaa jo näkyää sähkön sähkön tukkuhinnoissa. Kesäkuussa on monena päivänä sähkön tukkuhinta ollut 1 c/kWh luokkaa, kun on sattunut tuulinen päivä viikonloppuna. Hinta olisi arkipäivisinkin edullinen, ellei siirtokapasiteetti loppuisi kesken Ruotsin ja Suomen väliltä.

Paras investointi, mitä Suomi voisi tehdä, on pidättyä rakentamasta omaa tuulivoimaa mutta rakentaa reippaasti lisää siirtokapasiteettia Ruotsiin ja ostaa heiltä halpaa sähköä kun sitä on tarjolla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tanska lopettelee tuulivoimaloiden maalle rakentamiset kokonaan. Kauas ulkomerelle voidaan vielä rakentaa, maalle rakentamisen ehtona on 5 km raja lähimpiin asuntoihin infraäänen vaarallisuuden takia, jota nämä suuret tuulivoimalat tuottavat.
Suomessa on nyt ongelmana mitä tehdään kun infraäänien vaarallisuus terveydelle todistetaan niin että myös terveysviranomaiset sen tunnustavat? Puretaanko tuulivoimalat vai siirretäänkö asukkaat turvallisen välimatkan päähän?

"Tuulisähköä kannattaa ajaa aina täysillä", näin nyt tehdään, mutta se johtuu ainoastaan valtion korkeasta takuuhinnasta, syöttötariffista, joka pakko-otetaan veroina kansalta.
Tuulivoima itsessään on kannattamaton sähköntuotantomuoto. Jatkuvan sähkövirran saanti on muodostunut tuulivoimalle vuosikymmenestä toiseen kompastuskiveksi, johon kauneimmatkin suunnitelmat ovat pirstoutuneet.

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Tuulivoimaa kannattaa aina ajaa täysillä sen takia, että muuttuva kustannus on hyvin pieni. On totta, että tuulisähkö on kallista, jos sähkön hintaan jyvitetään investointikustannus mukaan. Mutta kun investointi on tehty ja laitos on käyttökunnossa, sitä kannattaa mieluummin ajaa kuin olla ajamatta, vaikka sähkön hinta olisi kuinka pieni.

Sama pätee muuten myös ydinvoimaan. Laitokset ovat kalliita mutta olemassaolevan voimalan muuttuva kustannus on jossakin 1 c/kWh paikkeilla, joten sitä ei kannata pysäyttää, ellei sähkön hinta asetu pitkäksi aikaa tämän alle.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #31

Tuulivoimasta otetaan kaikki syöttötariffin mahdollistamat rahat irti, ei siitä ole pelkoa. Valtiolla ei vaan olisi yhtään ylimääräistä rahaa sijoittaa sekundasähköön. Tuulivoima ei ole perus- eikä säätövoimaa, sähkötaseessa se on nollan arvoinen häirikkö ajoittain. http://tuulivahinko.fi/
Mitä enemmän tuulisähköä tuotetaan sitä enemmän me kärsimme tappioita.

Kari Paukkeri

Riippumatta Fennovoimasta, keskustelu Kollajasta on faktisesti käynnissä. Pohjolan Voiman ylläpitämä PR-toiminta on aktivoitunut jo jonkin aikaa sitten, ja jalkautunut hyvin agressiivisesti päättäjien suuntaan paikallisesti. Kaiken käytetyn ajan ja rahan avulla aikaansaatu painostus hankkeen viemiseksi eteenpäin paikallisessa ELY-keskuksessa ja Pudasjärvellä tuotti "vain" 50-50 tilanteen, joka lienee hyvin kaukana Sipilän tarkoittamasta paikallisesta puoltavasta kansalaismielipiteestä.
Yksittäisten ihmisten enemmistö on hanketta vastaan ja vieläpä siten, että erittäin merkittävää vastustusta löytyy hanketta avoimesti kannattavien puolueiden kannattajista. Painostus ja junttaus hankkeen eteenpäinviemiseksi ja puoltavan kansalaismielipiteen aikaansamiseksi ei ole tuottanut tulosta. Hankkeen negatiivinen vaikutus kun on moninkertainen etuihin nähden paikalisen asukkaan näkökulmasta.
Keskustelun voisi vähitellen kääntää monipuolisten uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja niiden kautta työllistämisen suuntaan ja antaa jäljellä olevien koskien kuohua - myös Pudasjärvellä.

Toimituksen poiminnat